Elämätön nuoruus? 

Eilen rupesin miettimään, olenko elänyt nuoruutta tarpeeksi.

Tartu mikkiin -ohjelmassa laulettiin Scandivan Music Groupin biisiä Hullu rakkaus http://www.youtube.com/watch?v=bt-cDQcLrCY&noredirect=1 , jossa lauletaan pojan suutelemisesta aidan takana, jalkojen kastelemisesta heinikossa ja laiturilla tanssimisesta. Tuli flash backit teini-ikään, jolloin luin kaikki käsiini saamat rakkausnovellit ja kesäromanssitarinat. Joku luki Viisikkoja, joku Neiti etsivää, minä luin rakkaustarinoita. Halusin elää niiden tarinoiden päähenkilönä - löytää jonkun heinämiehen. Sekä aitan. Kirmailla pitkin peltoja, käydä kuutamouinnilla ja ajaa polkupyörällä kyläkauppaan. Eipä ihan sellaista vallatonta rakkautta löytynyt, jotain sinne päin sentään, mutta nyt tuntuu, että jotain silti jäi uupumaan.

Olisiko ensi kesä rakkauden kesä? Rakkauden kesä 2013. Kuulostaa hyvältä. Kymmenen vuotta myöhässä, mutta ei haittaa. Ehkä "opiskelija" status oikeuttaa tekemään vielä hullujakin juttuja :3 Vika kesä opiskelijana, kaikki irti siis! (Vaikka olisi vanhempi niin ainahan voi keksiä hyviä oikeutuksia itselleen, miksi voi toimia kuten haluaa... joskushan on virkistävää heittäytyä ja käyttäytyä hieman "poikkeavalla tavalla" ikätasostaan).