Seksi  osa 1/2

Tämän postauksen ajattelin kirjoittaa, koska oikeaan sivupalkkiin, jossa on kysely toiveista kirjoitusten suhteen, on toivottu seksiin liittyvää kirjoitusta. Kerron ajatuksiani joistakin kokeilemistani seksin lajeista.

Kirjoitan kahteen eri postaukseen, että jaksaa paremmin lukea. 

Anaali. Toinen miesystäväni taisi kysyä minulta joku kerta haluanko peppuun. Olin silloin aika tietämätön vielä kaikesta seksiin liittyvistä asioista, ja annoin hänen työntyä kakkoseen. Se tuntui erilaiselta kuin ykkönen, of course, mutta se ei ollut minulle taivaita räjäyttävä kokemus. Nykyäänkään en saa peppuun panemalla orgasmia, kuten jotkut naiset. Välillä tulee sellainen olo, että haluan miehen työntyvän kakkoseen. Joskus myös masturboidessa haluan myös peppuun jotakin. Orgasmi tulee nopeammin.

Erilaiset asennot. Lähetyssaarnaaja on aika intiimi, siinä voi katsoa toista silmiin ja suukotella kasvoja ja kaulaa. Jos tekee mieli tunteellista rakastelua, on tämä asento hyvä. Välillä kaipaa vaan "sitä kunnon panoa", jolloin mieluiten on jalat miehen olkapäillä niin, että mies seisoo ja naisen takamus on aivan sängyn reunalla. Mies pitää jaloista kiinni ja ottaa mitä tahtoo. Se sopii minulle aika usein. Ratsastaessa pidän siitä, että mies on hieman mukana liikkeessä nostamalla lantiotaan. Vauhti voi olla kova, siitä tykkään. Välillä kyllä käy hitaamminkin. Silloin minä teen työt, käytän miehen kalua hyväkseni, ja mies saa vaan olla. Takaapäin tuntuu hyvälle, etenkin silloin, kun rivousastetta nostetaan sillä, että mies levittää pakaroista naisen paikkoja näkyviin. Kasvotusten sivuttain on yksi parhaimmista asennoista. Siinä molemmat saavat tehdä töitä ja pääsee suutelemaan. Suutelu lisää kiihottumista. Valta-asetelmaa tässä asennossa ei ole molempien saman asennon vuoksi. Tätä kasvotusten-sivuttain-asentoa suosin itse, kun kiihko on keskivertoa kovempi.  Seisaaltaan kaksinkerroin ja peppupystyssä on myös yksi suosikeista. Se vaan tuntuu hyvälle.

Fisting. Ei ollut nautinnollista. Muutaman päivän paikat olivat kipeät vielä sen jälkeen. Silti ajattelin niinä päivinä, että haluan lisää. Tänä päivänä en ole enää niin varma. Pelkään, että jotain repeytyy tai laskeutuu tai muuta ”peruuttamatonta”.

Hengityksen estäminen. Hengityksen voi helposti estää vaikka tyynyä kasvojen päälle painamalla. Sellainen on minulle lisäkiksejä antava kokemus. Koen miehen antaman stimulaation voimakkaammin kuin tavallisesti.

Jääpalat. Sopivat hyvin esileikkiin, kun kumppani sivelee niillä pitkin kehoa. Erilaista kuin yleensä, mikä lisää nautintoa.

Onko sinulla erilaisia kokemuksia joistain näistä lajeista? Haluatko suositella jotain, mikä on antanut sinulle hyvät kiksit?

Oman tyylin löytämisestä

Olen ollut talvilomalla pari viikkoa.Olen tänä aikana alkanut kiinnittää ulkonäkööni enemmän huomiota. Olen ostanut jonkin verran uusia vaatteita, ostin jopa itseruskettavaa voidetta ja olen harkinnut rakennekynsien hankkimista.

Tästä voisi saada kuvan, että tällainen ihminen on varmaan jonkin sortin massablondi tai muuten vaan pinnallinen ihminen. Mutta itse asiassa tämä ihminen on melko maanläheinen. Tästä kertooehkä eniten se, että kapinavuosina yläasteella toimin melko aktiivisesti luontoasioiden parissa. Huomasin kuitenkin jossain vaiheessa, että täydellinen hippi-elämäntapa ei ole ihan minua varten. Tykkään välillä laittaa itseäni sen kummempia ajattelematta ja ostaa uusia vaatteita tai uutuusmeikkiä - ja nauttia massaväestön elämän iloista. ”Hippivuosina” koin omantunnontuskia monista asioista. Koin huonoa omaatuntoa esimerkiksi metaanipäästöistä, huviristeilyistä, turkistarhauksista, tuotantoeläinten oloista, häkkikanaloista, uusien vaatteiden ostamisesta, tavallisten meikkien ostamisesta, eläinperäisten tuotteiden käytöstä - ja niinpä tuolloin poistin nuo asiat elämästäni. Joko ahdistaa?

Jälkeenpäin on usein tyytyväinen kaikista elämän kokemuksista ja kokeiluista. Eikö totta? Harvemmin sitä vaihtaisi mitään pois. Ehkä joitakin asioita, mutta ei kovin monía. Itse en ainakaan. Kokeilujen kauttahan usein löytää itselle sopivia tapoja toimia. Minäkin löysin oman tapani suojella luontoa ja eläimiä hippivuosien ansiosta. Olen myös tyytyväinen, että teinivuosina huomio ja välittäminen ylettyi ympäristönsuojelu- ja eläinsuojeluasioita tutkiessa myös laajempaan joukkoon kuin omaan itseen ja oman elämän tapahtumiin.

Tänä päivänä koen olevani jotain hippielämäntyylin ja massablondin välimaastoa. Nykypäivänä pyrin ihan ykkösenä ennen kaikkea välttämään turhaa kulutusta, lähes joka asiassa. Edelleen ostan osan tavaroista ja vaatteista kierrätettynä. Katson asioita edelleen myös ympäristönäkökulmasta, mutta en yhtä mustavalkoisesti ja ehdottomasti kuin aiemmin.

Millaisia ympäristötekoja sinä teet? Miksi?

Tervetuloa toisellekin lukijalle !! =)

Pikkari- ja kuvamyynti

ALKUTAIVAL

Tutustuin netissä erääseen tyttöön, jonka kanssa silloin tällöin juttelimme. Hän kertoi kaverinsa etsivän opiskeluillensa rahoittajaa myymällä käytettyjä alusvaatteitaan. Nauroimme asialle, että onpa vähän hassua. Meni muutamia viikkoja ja ajatus keskustelustamme tuli yhä uudelleen ja uudelleen mieleen. Ajattelin testimielessä kokeilla itsekin. Ei minullakaan opiskelijana ole ikinä varaa mihinkään ylimääräiseen.

Laitoin ilmoituksia erilaisille seuranhakusivustoille ja katsoin vähän mallia, mitä muut pikkarimyyjät kirjoittavat. Viestejä alkoi tulla. Niinpä sain myytyä ensimmäiset pikkarit. Se kävi aika helposti ja ajattelin, että myynpä vielä ainakin toiset ja kolmannet. Oli oikeastaan aika ihanaa, että oli oma tuhma salaisuus, jota ei kukaan päällepäin osaisi arvata. Imagoni puolituttujen keskuudessa oli nimittäin kiltti tyttö. Eikä kaveritkaan, jotka tietävät, että silloin tällöin heittäydyn hullutuksiin, tätä uskoisi. Kerroin kuitenkin parille luottohenkilölle puuhistani – heitä hieman nauratti – kuten minuakin alussa.

PLUSSAT JA MIINUKSET

Sittemmin, useampia pikkuhousuja lähettäneenä juttu on kuitenkin nimenomaan kiehtovaa tabunsa vuoksi. On myös ihanaa käydä alusvaateostoksilla ja ostella vakkareille lähteviä pöksyjä, kun on oppinut tietämään vähän, mistä he pitävät. Jos olen löytänyt jotain kivaa, yleensä heitän viestillä heitä, että täällä olisi taas yhdet. Aktiivisuus on avainsana, että kauppoja saa tehtyä. Olen toiminut puhelinmyynnissä provikkapalkalla. Provikkapalkka oli mielestäni kannustava tapa saada kunnianhimoiset työntekijät soittamaan paljon. Minä sain hyvin menneen työpäivän päätteeksi euforisen olon, mikä oli seurausta itsensä ylittämisessä. Olin vaikka asettanut tietyn myyntitavoitteen päivälle ja sen ylitettyäni tuli voittajafiilis. Pikkarimyynnissä on jotain samaa. Pääsee ylittämään itsensä. Sehän on tavallaan myös provikkaa. Kuten kirpparimyynnissäkin. Ei siellä tuntipalkkaa ole. Saatan esimerkiksi katsoa, että tarvitsen uuden laukun, ja se maksaa X euroa tai haluaisin ostaa opiskeluihini liittyvän kirjan, josta voi jatkossakin olla hyötyä. Sitten yritän saada rahat kasaan siihen.

Eteen tulee jatkuvasti omanlaisiaan haasteita. Alussa oli raastavaa, kun asiakkaista yritti saada selvää, ostavatko he oikeasti vai eivät. En hakenut mitään muuta kuin tähän juttuuni asiakkaita niin yritin viestien seasta karsia muut henkilöt pois. Se oli aika vaikeaa ja vei aikaa ja hermoja.  Oli rasittavaa pitkien viestittelyjen jälkeen huomata, ettei joku haluakaan mitään.

Nykyään osaa vähän tarkemmin katsoa, kuka on oikeasti kiinnostunut saamaan itselleen jotakin. Tällä hetkellä pelkää omien kuvien leviävän ties minne ja tuttujen tulevan vastaan. Lisäksi vielä se, että välillä ihmiset olettavat saavansa kaikenlaista ilman korvausta minun suuntaani. Tulee halpa olo. Kuten melkein joka asiassa, nälkä kasvoi kuitenkin tässäkin tapauksessa. Laajensin pikkareista myös muihin vaatteisiin sekä tekstiviesteihin, valokuviin, videoihin ja tarinoihin.

Jos joku pikkari-/kuvamyyjä on eksynyt tänne niin olisi erittäin mielenkiintoista kuulla, mikä teistä on parasta ja ikävintä hommassa?

Hei ihanaa!

Ensimmäinen seuraaja! =) Tervetuloa!

Hellyydenkipeä

Eräs poikaystävä kysyi minulta kerran, olinko koskaan miettinyt miksi olin niin hellyyden- ja huomionkipeä. Rupesin miettimään, miksi todella olin emotionaalisesti hyvinkin nälkäinen: Kaipasin kotona ollessa vähintään parin tunnin välein suukkoja, silittelyjä, rutistuksia.  Arjessa melkein elin miesten katseista ja hyväksynnästä.

Halusin huomiota ja läheisyyttä, sillä niitä saadessani tunsin itseni halutuksi ja hyväksi, mistä sain energiaa käsittämättömän paljon. Silloin moni mahdoton asia olikin mahdollinen ja uskalsin tehdä mitä vain. Joku tuntee itsensä hyväksi urheilusuorituksen jälkeen, joku hyvin menneen tentin jälkeen.

Olen arkajalka ja toisinaan aika epävarma, ihailevat katseet tekevät olon myös varmemmaksi. Paitsi että olen nyt myöntänyt olevani hieman jänishousu, olen myös haaveilija. Sattumukset, jotka päivän mittaan ajatuksissani tapahtuvat, antavat energiaa myös energiaa. Miltä tuntuisikaan nousta toisen päälle luentosalissa ja alkaa suukottelemaan ja hivelemään?

Ahmin hellyyttä ja huomiota, koska haluan tuntea oloni hyväksi, kauniiksi, halutuksi - ennen kaikkea varmemmaksi.

En ole löytänyt vielä täysin sitä, mitä olen ja haluan olla. Positiiviset huomionosoitukset tekevät olon varmemmaksi ja antavat rohkeutta toimia itsestä hyvällä tuntuvalla tavalla.

Onko joku samanlainen? Miksi te haluatte huomiota tai hellyyttä? 

Pakomatka

Olen pannut merkille, että ahdistavissa tai muuten kipeissä tunnetiloissa minun tekee mieli lähteä matkalle.

Minun tekisi mieli hypätä rekkamiehen matkaan tai lähteä etelään. Pääasia, että pääsee pois kaupungista. Haluan matkata jonnekin, jossa minulta ei vaadita mitään. Ympärillä on luontoa ja eläimiä. Yleensäkin autolla ajaminen, tai sen kyydissä oleminen, on minulle henkinen turvapaikka. Olen pellin ja lasin sisällä suojassa kaikelta pahalta. Voin säätää auton lämpötilan turvallisen lämpimäksi. Lämmön funktio on turva. Peitto. Takka. Patteri. Villapaita. Kaulahuivi. Lämpimät kengät.

Matkalle lähteminen käy mielessä, kun ahdistava tunnetila on lievempi. Kipeimpien tunteiden ollessa päällä, haluaisin kuitenkin jotain ihan muuta.

Haluan, että minut ”otetaan” rajusti. Tosi ahdistavissa tilanteissa ajatukseni lähtevät siis seksiin. Mielikuvissani joku vanhempi mies ottaa minut, hyväksyy ja palvoo minua. Kielletty ja tuhma salaisuus lievittää kipua. 

Nyt panettaa.

Olen monesti miettinyt synonyymeja seksin harrastamiselle.
Jokaisessa seksiverbissä on oma tunnelataus, minkälaista seksiä mieli tekee.
Välillä tekee mieli rakastella, naida, hässiä tai nussia, välillä pannaan.

Oletteko huomanneet, että nainti olisi orgasmihakuista?
Tekee kauheesti mieli – silloin ei ehditä turhia odotella, vaan ”naidaan aivot pellolle”.
Toisinaan nainti voi olla perusteellisempaa. Perusteellisemmassa nainnissa kummatkin
osapuolet saavat orgasmin. Naintiin liittyy kiihko.

Joskus tekee mieli pitkää rakastelua? Esileikit kuuluvat rakasteluun. Eikö totta?
Tunne on mukana eikä ole kiire. ”Haluatko valko- vai punaviiniä?”
Rakasteluun liittyy toisesta välittäminen tai ainakin toisen kunnioittaminen.

Hässiminen voi tuntua pitkässä parisuhteessa joskus velvollisuudelta? ”Toivottavasti se tulee pian.” Baarissakin voidaan hässiä, akti hoidetaan hätäisesti.
Baarista voidaan myös vielä seuralainen kotiin, ja hässiä siellä. Hässiminen on ehkä
merkityksessään hieman etäinen tunnetasolla.

Jos puoliso ei anna, voidaan mennä nussimaan maksullisia.

Miesten tekee mieli panna naista.
Kiima on kova. Heitä panettaa. Meidän naisten tekee mieli panoa.
Silloin haaraväliä kuumottaa, tekee mieli hinkata alapäätä farkun saumaa vasten
tai alkaa kuin tahtomattaan puristella ”ilolihaksia”.

Panemisessa toinen usein otetaan,jolloin syntyy valta-asetelma. ”Pane mua kovaa takaapäin.”

Mitä sinun tekee mieli?

Buslesque

Höyhenpuuhkat, viuhkat, korsetit, sukkanauhat, pitkät ripset, vahva meikki, korot, naisellisuus, kimallus ja paljetit – burlesque! Kiusoittelu, vikittely, tilannekomiikka, muuntautumiskyky, flirtti, kauneus, saksofonit, kujeileva musiikki, tilanteen haltuunotto ja nerokkuus – burlesque! 

Löysin yksi päivä kipinän. Kokeilin kotiburleskia. Katsoin videoklippejä burleskin askelkuvioista ja naisten tyylistä liikkua lavalla esityksen aikana. Tein perässä – se kävi melko luonnostaan saksofonien kujeilevaan rytmiin. Nautin lantionkeinuttamisesta, käsien liikkeistä, erilaisista askeleista – lyhyistä, pitkistä, kipittävistä, hypähtelevistä.

Tajusin, että burleski voisi olla minun juttuni. Pidän burleskissa monista asioista.

Ostin kesällä puuhkan – minusta se oli ihanan pehmeä, naisellinen, kiusoitteleva ja seksikäs. En tiennyt, missä sitä pitäisin, mutta minun oli pakko se saada. Maksoin jopa hieman ylihintaa.

Pukeudun melko hillitysti, mutta rakastan estetiikkaa: kimallusta, pitkiä ripsiä ja tyylikkyyttä. Burleski on mielestäni taidetta. Sellaista taidetta, jota minä tykkään katsoa. Naisen vartalo on mielestäni kaunis: hiukset, kasvot, vartalon linjat ja muodot. Sujuvaa liikkumista on ilo katsella. 

Burleskiesityksissä huumori kumpuaa herkullisesti viattomuudesta, tilannekomiikasta ja taitavasta kiusoittelusta.

Onko lähiaikoina tulossa jokin burleskiesitys jossain päin Suomea? Onko joku käynyt katsomassa, millaista oli?